Inklusiivisen taidepedagogiikan hanke kannustaa jatkamaan työtä saavutettavuuden eteen!
Kuopion konservatorion hallinnoima Inclusive Pedagogy in Arts – Europe Erasmus -hanke (2017-2019) on päättynyt ja voimme tyytyväisinä todeta hankkeen onnistuneen yli odotusten. Loppuraportin palaute oli erinomainen (pistemäärä 90/100).
Rahoittajan mukaan Inclusive Pedagogy in Art -Europet oli esimerkillinen Erasmus + hanke, jossa pystyttiin osoittamaan, miten taidepedagogiikan avulla voidaan konkreettisesti edistää sosiaalista inkluusiota monikulttuurisessa Euroopassa.
IPA-E -hankkeen koordinoinnin kautta vaikutukset oman oppilaitoksemme toimintaan ovat olleet moninaiset. Oppilaitoksena pystyimme tarkastelemaan sekä omia toimintaympäristöjä että hallinnollisia ja pedagogisia toimintatapoja inklusiivisen oppilaitoksen kehittämisessä. Meilläkin työtä inkluusion edistämiseksi on tehtävä edelleen ja erityisesti tanssin saavutettavuuden lisääminen nousi hankkeen aikana yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi Kuopion konservatoriossa.
Koko hankkeen ajan IPA-E partnerit ovat olleet haluttuja puhujia erilaisissa taidepedagogiikkaa käsittelevissä seminaareissa ja konferensseissa ympäri Euroopan.
Yhtenä hankkeen merkittävimpänä tuloksena voidaan todeta, että Inklusiiviseen taidepedagogiikkaan liittyvän koulutuksen tarve on suuri Euroopassa. Kuopion konservatorion ja Savonia ammattikorkeakoulun Musiikki ja tanssi -yksikön lisäksi partnerit Liettuassa, Saksassa ja Itävallassa tekevät tällä hetkellä työtä edistääkseen koulutusta ja täydennyskoulutusta omissa maissaan. Tavoitteena on yhteinen eurooppalainen täydennyskoulutusmalli lähitulevaisuudessa.
Voimme ilolla todeta, että suomalaisella taideoppilaitoksella ja pedagogisella osaamisella on paikkansa eurooppalaisessa inkluusio keskustelussa.
Hankehakemuksen kirjoittaneet: Elina Vetoniemi ja Annukka Knuuttila
Päivitetty: 26.9.2019
Welcome Diversity! The Final Seminar in Kuopio on 7th-9th February 2019
Loppuseminaari keräsi noin 80 osallistujaa 12 eri maasta, isäntämaa Suomen lisäksi Etelä-Koreasta, Hollannista, Italiasta, Itävallasta, Liettuasta, Meksikosta, Palestiinasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta ja Virosta.
Yksi seminaarin päätarkoituksista oli tutkijoiden, taidepedagogien, eri koulutusasteiden opettajien, opiskelijoiden, taiteilijoiden sekä kulttuuri- ja taideorganisaatioiden edustajien kansainvälinen verkostoituminen. Käytäntö ja teoria kohtasivat.
Seminaarissa nousi vahvasti esille inklusiivisen taidepedagogiikan mahdollisuudet lasten ja nuorten identiteetin vahvistajana, syrjäytymisen estäjinä, yhteiskuntaan integroitumisen mahdollistajana ja eri kulttuurien sekä väestöryhmien välisenä sillanrakentajana.
Lukuisat kansainväliset sopimukset, lait ja kannanotot velvoittavat edistämään inkluusiota, mutta se ei toteudu, ellei pidetä huolta tekijöiden ja toteuttajien riittävyydestä. Monikulttuurisuuden lisääntyessä tarvitaan monimuotoisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä mutta myös kulttuurista osaamista. Kaikki tämä on haaste opettajankoulutuksille. Täydennyskoulutuksen tarve todettiin erittäin suureksi.
Seminaarissa todettiin, kuinka monikulttuuriset oppilaitokset avaavat mainion mahdollisuuden oppia kulttuurien tuntemusta jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Kulttuurien kohtaaminen ja niiden välinen vuoropuhelu haastaa aina olemassa olevan tradition. Se voi olla joko uudistumisen uhka tai mahdollisuus.
Suomalainen taiteen perusopetus – etenkin musiikkioppilaitosjärjestelmä – herätti laajaa kiinnostusta. Varhaisiän musiikkikasvatusmalli monipuolisine opetusmenetelmineen nähtiin yhdeksi kiinnostavaksi mahdollisuudeksi edistettäessä inklusiivisuutta.
Taideharrastusten saavutettavuudesta käytiin kriittistä keskustelua. Taiteiden harrastaminen ja taideopetukseen pääseminen tulee olla riippumaton varallisuudesta. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä mm. valtion hallinnon, taideoppilaitosten, koulujen, päivähoidon, seurakuntien, taidelaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Verkostoituminen, käytännön ja teorian kohtaaminen seminaarissa synnyttivät lukuisia yhteistyö-, tutkimus- ja hankeideoita. Esille nousivat myös viestinnän ja tiedottamisen merkityksellisyys osana inkluusion jatkuvaa prosessia.
Inklusiivisen taidepedagogiikan ydin on ihmisyyden jakamisessa, yhteisessä laulussa, naurussa ja itkussa, mitä saatiin kokea seminaarin lämpimässä ilmapiirissä.
Kuopion konservatorion hallinnoiman Inclusive Pedagogy in Arts – Europe -hankkeen kansainvälistä loppuseminaaria vietetään Kuopiossa 7.–9.2.2019. Seminaarissa esitellään hankkeen tuloksia ja suunnataan katsetta tulevaan.
Tutustu seminaarin ohjelmaan tästä!
Tietoa hankkeesta
Kuopion konservatorio hallinnoi Inclusive Pedagogy in Arts – Europe -hanketta. Hankkeen tavoitteena on edistää inklusiivista taidekasvatusta Suomessa ja Euroopassa. Hanke käynnistyi syyskuun 2017 alussa ja kestää maaliskuun 2019 loppuun. Hankekumppaneina Kuopion konservatoriolla on sekä musiikkioppilaitoksia että korkeakouluja. Mukana ovat musiikkikoulut Saksan Vechtasta ja Liettuan Siauliaista, yliopistot Vechtasta, Siauliaista ja Wienistä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö Kuopiosta.
IPA-E -hankkeen pääpaino on erityisesti musiikin ja tanssin alalla, muita taiteenaloja kuitenkaan unohtamatta. Tutustumalla toistemme toimintaan ja opetussuunnitelmiin voimme kerätä hyviä käytänteitä ja syventää jokainen omaa osaamistamme. Hankkeen avainsanoja ovat inkluusio, osallisuus, yhdenvertaisuus sekä inklusiivinen näkökulma ja asenne. Hankkeen myötä voidaan edistää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten yhdenvertaista mahdollisuutta saada tavoitteellista taidekasvatusta niin Suomessa kuin Euroopassa. Uskomme siihen, että inklusiivisen taidekasvatuksen myötä on mahdollista edistää inkluusiota myös yhteiskunnallisella tasolla.
Hanke on yhteisrahoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta.
Hankehenkilökunta
Projektipäällikkö Esko Kauppinen, Kuopion konservatorion rehtori
Projektikoordinaattori Annukka Knuuttila
Projektikoordinaattori Elina Vetoniemi, elina.vetoniemi@kuopionkonservatorio.fi, puh. 045 1393 918
Projektitiedottaja Anu Piispanen
