Kuopion konservatoriossa voi opiskella lähes 30 eri instrumenttia. Katso soitinesittelyt alta.

Kuopiossa oppilailla on valittavanaan lähes 30 eri instrumenttia. Juankosken, Lapinlahden, Nilsiän, Siilinjärven ja Suonenjoen soitinvalikoimaan voi tutustua toimipisteiden sivuilla.

Sopiva opintojen aloitusikä riippuu oppilaan valitsemasta instrumentista. Alle kouluikäisenä voi aloittaa pianon-, viulun-, alttoviulun-, sellon-, kontrabasson-, harmonikan-, kanteleen-, kitaran- ja huilunsoiton. Puhallinsoittimien (mm. klarinetti, oboe, fagotti ja vaskipuhaltimet) hyvä aloitusikä on 8-10 vuotta. Klassiset lauluopinnot voi puolestaan aloittaa 10 vuoden iässä.

Kuopion konservatorion instrumentit aakkosjärjestyksessä

Alttoviulu

Alttoviulua soitetaan samaan tapaan kuin tavallista viulua. Alttoviulu on vähän suurempi ja matalaääni­sempi kuin viulu. Alttoviulu on välttämätön soitin sekä orkesterissa että kamarimusiikissa. Alttoviu­listeista on hyvin usein pulaa, joten he ovat erittäin suosittuja henkilöitä! Soittamisen voi aloittaa n. 6-vuotiaasta alkaen. Aloit­telijoille löytyy pieniä viuluja, joihin vaihdetaan alttoviulun kielet. Konservatoriolta löytyy tarvittaessa sopivia lainasoittimia n. 15-vuotiaaksi asti.

Baritonitorvi

Baritonitorvi (oikeastaan tenorituuba) on vaskisoitin, jossa on erittäin pehmeä ja taipuisa ääni. Bari­tonitorvi on leimallisesti puhallinorkesterin soitin, jonka sanotaan olevan puhallinorkesterin ”sello”. Sitä käytetään jonkin verran myös soolosoittimena. Sopiva aloitusikä on 8-10v.

Cembalo

Cembalonsoitto on yhtä helppoa kuin pianonsoitto. Cembalo sopii mainiosti sivusoittimeksi pianistille, mutta sitä voi Kuopion konservatoriossa opiskella myös pääsoittimena. Harvalla on omaa cembaloa, mutta konser­vatoriolla on soittimia, joilla voi käydä harjoittelemassa. Jos olet kiinnostunut soittamaan muiden kanssa, se järjestyy, sillä kaikille cembalisteille löytyy kamarimusiikkikavereita. Barokkiaikaan cembalo oli keskeinen soitin soitinyhtyeissä, oopperassa (resitatiiveissa) ja kamarimusiikissa, joten oh­jelmistosta ei cembalistilla ole puutetta. Cembalolla ei tarvitse soittaa pelkästään vanhaa musiikkia, sillä mo­net nykysäveltäjät ovat innostuneet kirjoittamaan sille myös uutta ohjelmistoa.

Fagotti

Fagotti on puupuhallinperheen suurin ja matalaäänisin soitin, jonka nimi tarkoittaa suomeksi risukimp­pua. Jousisoittimista fagotti vastaa äänialaltaan lähinnä selloa. Fagotin suutin on rakenteeltaan saman­lainen kuin oboen, se muodostuu kahdesta vastakkain painetusta ruokolehdykästä. Suurikokoinen soitin vaatii soittajalta melko suuret kädet, joten fagotinsoiton aloittaminen onnistuu yleensä vasta yli 10-vuoti­aana. Fagotti on tär­keä soitin sinfoniaorkesterissa, mutta fagotinsoiton harrastajia on melko vähän. Soi­tinvalintana fagotti on siksi erinomainen: harvinaisen soittimen soittaja pääsee aina mukaan orkestereihin ja kamariyhtyeisiin, fago­tistilla on todella kysyntää! Soittimen hankintahinta on korkea, joten oppilaat saavat yleensä käyttöönsä lainasoittimen.

Harmonikka

Harmonikalla voi soittaa mitä vaan: polkkaa, modernia, Bachia, rokkia… Äänen tuottaminen on sinänsä helppoa, kaksin käsin soittaminen jo haasteellista. Kuopion konservatoriolla on neljä vuokrattavaa har­monik­kaa, joilla soiton voi aloittaa jo vaikka neljävuotiaana. Kymmenvuotiaalle löytyy käytetty harmonikka 1000-1300 eurolla.

Harppu

Harppu on satumainen soolo- ja orkesterisoitin, jonka ääni tuotetaan kieliä sormenpäillä näppäilemällä. Kielet erotetaan eri väreillä: punaiset kielet ovat c-säveliä ja mustat f-säveliä, loput asteikon kielet ovat värittömiä. Suurimmissa pedaaliharpuissa on kieliä 47, mutta soitto aloitetaan usein 34- tai 38-kielisellä vipuharpulla. Konservatoriolta voi saada aluksi lainasoittimen. 

Huilu

Huilu on suosittu soitin, jonka sopiva aloitusikä on 7-12 vuotta. Ikää laskee opetuskäyttöön kehitetty tai­vu­tettu suukappale, joka lyhentää soitinta ja mahdollistaa sen käsittelyn jo alle kouluikäisenä. Huilulle luon­teenomaisen kirkkaan äänen muodostaminen on haasteellista, mutta huilu myös palkitsee ahkeran harjoitte­lijan nopealla edistymisellä. Huilulle on sävelletty paljon solistista musiikkia eri aikakausina, ja se on keskei­nen soitin sinfoniaorkesterissa, puhallinorkesterissa ja erilaisissa yhtyeissä. Huilua käytetään myös jazz­musiikissa. Uuden oppilashuilun saa muutamalla sadalla eurolla.

Kantele

Musiikkileikkikoulussa soitetaan 5-kielistä kanteletta, mutta ison kanteleen soitto aloitetaan yleensä 7-9-vuoti­aana. Ensimmäiseksi isoksi soittimeksi tarvitaan n. 36 -kielinen kotikantele, jollaisen käytettynä voi saada hieman alle 1000 eurolla. Konservatoriolla on myös muutamia lainasoittimia. Uusi konserttikantele maksaa 5000 €. Kanteleohjelmisto on paljon monipuolisempi kuin yleensä tiedetäänkään, sillä kante­leella voi soittaa uusien sävellysten, sovitusten ja kansanmusiikin lisäksi myös valikoiden piano- ja harp­pumusiikkia. Sovituk­sia tehdään erityisesti yhtyeissä niin popista kuin muistakin oppilaiden toivekappaleista. Nykyään monilla soittajilla on konserttikanteleissa myös mikrofonijärjestelmä, joka mahdollistaa soittimen vahvistamisen sähkökitaran tapaan.

Kitara (klassinen)

Kitara on yksi yleisimmistä kielisoittimista. Kitaran kaltaisia kielisoittimia tiedetään soitetun jo vuosituhan­sia sitten. Nykyisen kitaran esimuodolle vihuelalle sävellettiin musiikkia jo 1500-luvulla, jonka jälkeen soittimen suosio on ollut vakaata nykypäivään saakka. Soittimena kitara on monipuolinen ja sitä käyte­tään hyvin erilai­sissa yhteyksissä. Soitin toimii mainiosti soolosoittimena konserttilavoilla, mutta toisaalta näppärästi vaikkapa laulujen säestyksessä juhannusnuotiolla. Yhtenä kitaran valttina on sen kohtuulli­nen hinta. Sopiva ikä kitaransoiton aloittamiselle on 7-10 vuotta.

Klarinetti

Klarinetti on monipuolinen ja laaja-alainen soitin, jolla on oma tärkeä paikkansa sinfoniaorkesterissa ja pu­hallinorkesterissa mutta myös jazz- ja kansanmusiikissa. Soittimen sopiva aloitusikä on 8-10 vuotta. Ensim­mäiset soittimet voivat olla muovia, mutta parhaat klarinetit tehdään mustasta puusta. Klarinetin ääni syntyy ruokolehdykästä, eli soittimen lisäksi klarinetistit ovat usein ostamassa ”kieliä”. Konservatori­olla ja musiikki­luokilla on lainasoittimia.

Klavikordi

Klavikordi on hyvä aloitussoitin. Pienen kokonsa ja kevyen kosketuksensa vuoksi se sopii loistavasti pienille lapsille. Myös pidemmällä oleville pianisteille se antaa haasteita. Klavikordi on ainoa kosketinsoi­tin, jolla voi tehdä vibraton! Barokin aikana klavikordi oli suosittu soolosoitin, ja sille on sävelletty paljon viehättävää mu­siikkia.

Kontrabasso

Kontrabassonsoiton voi aloittaa 6 ikävuodesta alkaen. Pituutta oppilaalla saisi olla mielellään yli 115 cm, jolloin pienikokoisimman 1/10 basson soittaminen mahdollistuu. Opettajan kanssa kokeilemalla teh­dään tar­kempi arvio. Konservatoriolla on lainasoittimia, joten omaa soitinta ei tarvitse hankkia kesken kasvukauden. Kontrabasso on tärkeä soitin orkestereissa ja erilaisissa yhtyeissä, joten bassonsoittajille riittää aina kysyn­tää ja soittokavereita!

Käyrätorvi

Käyrätorvi polveutuu metsästystorvesta ja kamppailee oboen kanssa paikasta orkesterin ”sieluna”. Sin­fonia­orkesterissa käyrätorvella on oma korvaamaton roolinsa, ja sille on sävelletty paljon hienoa kamari­musiikkia. Suositeltava aloitusikä on 8-12 v. Konservatoriolta ja musiikkiluokilta löytyy käyrätorvia lainat­tavaksi.

Laulu (klassinen)

Laulun opinnot voi aloittaa 6–10 vuoden iässä laulupajassa. Laulun perusopetukseen voivat hakea kaikki laulamisesta kiinnostuneet noin 9-vuotiaat ja sitä vanhemmat aina aikuisikään asti.

Klassisen laulun opinnoissa kehitetään omaa lauluääntä ja musiikillisia taitoja erilaisten ääniharjoitusten ja hengitysharjoitusten sekä laulujen kautta. Lauluohjelmisto ulottuu aina renessanssimusiikista aikamme musiikkiin, liedistä oratorioon ja oopperaan useilla eri kielillä. Laulajille on sävelletty paljon hienoa musiikkia, josta löytyy sopivaa laulettavaa erilaisille ja eri ikäisille laulajille.

Laulu (rytmimusiikki)

Ihmisen ääni on maailman vanhin instrumentti; ihmisen uskotaan käyttäneen ääntään laulamiseen jo ennen varsinaisen puheen kehittymistä. Oma ääni ja laulaminen onkin ihmiselle hyvin luonnollinen tapa ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Laulaessa ihminen itse on soiva instrumenttinsa ja kehon ja mielen luonnollinen tasapaino näin ollen laulamisen tärkein edellytys.

Rytmimusiikkilinjalla laulun opiskelussa keskitytäänkin musiikillisen ilmaisun lisäksi luonnolliseen äänenkäyttötekniikkaan. Laulaja on bändissä usein solistisessa asemassa ja siksi myös esiintymistaidot ja mikrofonitekniikka ovat tärkeitä. Laulajan soitin kulkee aina mukana, joten erillisiä soitinhankintoja ei aluksi tarvita. Bänditoiminnan lisääntyessä suositellaan kuitenkin oman mikrofonin hankkimista. Halvimmillaan laadukkaan mikrofonin saa n. 100 eurolla.

Lyömäsoittimet

Lyömäsoittimet ovat kokonainen soitinryhmä, joita varten sinfoniaorkesterissa on useita soittajia. Lyömä­soit­timet jaetaan 4 pääryhmään: pikkurummut, patarummut, melodialyömäsoittimet (kellopeli, ksylofoni, vibra­foni, marimba) ja muut lyömäsoittimet (rumpusetti, etnosoittimet, latinalaiset soittimet). Monipuolisen soitti­miston myötä myös lyömäsoittajan tehtävät ja soitettava musiikki vaihtelevat. Lyömäsoittimien opis­kelu aloi­tetaan yleensä n. 10-vuotiaana. Konservatoriolla on lyömäsoitinluokka ja siellä soittimisto, jolla oppilaat voi­vat käydä harjoittelemassa. Kaikilla lyömäsoittajilla on opetussuunnitelman mukaan mahdolli­suus soittaa pianoa vähintään 2 vuotta.

Nokkahuilu

Nokkahuilu kuuluu puupuhaltimiin, mutta ei ole orkesterisoitin. Se on suhteellisen kevyt käsitellä ja so­veltuu pienellekin soittajalle. Etuna on myös alkuvai­heessa edullinen soittimen hankintahinta. Nokkahui­luun on tarttunut ”koulusoittimen” leima, mutta se on hieno ja ilmaisuvoimainen soitin, jolle on sävelletty paljon mu­siikkia eri aikakausina, erityisesti barokkiai­kaan. Nokkahuilu soveltuu myös aloitussoittimeksi, josta voi myö­hemmin siirtyä muihin puhaltimiin.

Oboe

Oboensoittoa suositellaan aloitettavaksi 9-10 vuoden iässä. Oboe on sinfoniaorkesterin ”sielu”, joka an­taa muille soittimille viritysäänen ja soittaa usein kauniita, laulavia sooloja. Oboen persoonallinen ääni erottuu muista soittimista, joten oboisti pääsee aina esille! Oboen ääni syntyy kaksoislehtisuuhisen avulla. Oboen­soittajat valmistavat yleensä suuttimet eli ”röörit” itse, joten kiinnostus kädentaitoihin on oboistille hyödyksi. Vasta-alkajat käyttävät yleensä hinnaltaan edullisempaa muovista soitinta, myöhem­min soitin vaihdetaan puusta valmistettuun kalliimpaan malliin. Konservatoriolla ja musiikkiluokilla on lainattavia soittimia, joilla pääsee harrastuksessa alkuun.

Pasuuna

Pasuuna poikkeaa muista vaskipuhaltimista siten, että siinä ei ole venttiilejä vaan säveltasoa säädellään ”slaidilla” (=luisti). Pasuuna on monipuolinen soitin, jolla on paljon käyttöä sinfoniaorkesterissa, puhal­linor­kesterissa, Big bandissa jne. Konservatoriolla ja musiikkiluokilla on tarjolla lainainstrumentteja. Suo­siteltava aloitusikä on 9-12 v.

Piano

Piano on edelleen suosituin soitin, jonka opetusta Kuopion konservatoriossa antaa peräti 20 opettajaa. Hyvä pianonsoiton aloitusikä on 6-7 vuotta. Pianonsoiton opiskelu edellyttää, että kotona on ”oikea” akustinen piano tai oppilaalla on muualla säännöllinen harjoittelumahdollisuus riittävän hyvällä pianolla. Sähköurut tai muut sähköiset soittimet eivät ole sopivia pianonsoiton harjoitteluun. Syynä tähän on erilainen koske­tus ja sointi. Pianonsoittotaidon edistyminen vaatii säännöllistä harjoittelua, mutta se ei ole koskaan yk­sitoikkoista. Pianolle on sävelletty niin valtava määrä erityylistä hienoa musiikkia, että jokaiselle löytyy varmasti sopivaa soitettavaa.

Piano (rytmimusiikki)

Pianonsoittoa voi opiskella myös rytmimusiikin puolella. Piano ja muut kosketinsoittimet ovat usein  kes­kei­sessä roolissa rytmimusiikin eri tyyleissä. Monipuolisuutensa ansiosta pianoa käytetään sekä solisti­sissa että säestystehtävissä. Laajentamalla osaamista erilaisten sähköisten kosketinsoittimien pariin sointi- ja ilmaisu­mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Klassisesta pianonsoiton opiskelusta rytmimusiikin opiskelu poikkeaa lähinnä ohjelmiston ja runsaan yhtyesoiton suhteen.

Rummut (rytmimusiikki)

Rumpusetti sai muotonsa 1900-luvun alkupuoliskolla. Useimmiten settiin kuuluu virvelirumpu, kaksi tai use­ampi tom-tomia, bassorumpu ja lautaset. Bassorumpua poljetaan pedaalilla, kun taas muita rumpuja sekä lautasia lyödään kapuloilla tai vispilöillä. Rummut ovat luonnollisesti rytmimusiikissa hyvin keskei­sessä roo­lissa, ei bändiä ilman rumpalia! Jos sinusta tuntuu, että rytmi virtaa suonissasi, rummut ovat silloin instru­menttisi. Halvimmillaan rumpusetin saa n. 350-400 eurolla.

Saksofoni (klassinen musiikki ja rytmimusiikki)

Saksofoni on 1800-luvun puolivälissä kehitetty soitin, joka luetaan puupuhaltimiin, vaikka se valmiste­taankin metallista. Erikokoiset saksofonit muodostavat perheen, jonka jäsenistä alttosaksofoni on tavalli­sin aloitus­soitin. Saksofonin ääni syntyy samaan tapaan kuin klarinetin eli ruokolehdykästä, ja sen sormitekniikka muistuttaa huilua. Sak­sofoni on monipuolinen ja laaja-alainen soitin, jolle on käyttöä sinfoniaorkesterissa, puhal­linorkesterissa ja erilaisissa yhtyeissä. Saksofonille on 1900-luvulla kirjoitettu paljon myös soolo-ohjel­mistoa. Saksofoniin useimmin liitetty musiikinlaji on jazz, jossa se on keskeinen ja korvaamaton soitin. Big bandia tai muuta jazz­yhtyettä on vaikea ajatella ilman saksofonia. Saksofonia voi opiskella sekä rytmi- että klassisella puolella. Saksofonin soiton voi aloittaa, kunhan oppilaalle on vaihtuneet pysyvät etuhampaat ns. maitohampaiden tilalle.

Sello

Sellonsoiton voi aloittaa jo viisivuotiaana, mutta usein se aloitetaan muutamaa vuotta vanhempana. Konservatoriolla on lapsille sopivan kokoisia laina­soittimia siihen asti, kunnes soittajan pituus riittää täysikokoiseen selloon, joka yleensä hanki­taan omaksi. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun pituuskasvu alkaa pysähtyä. Pikkusellisti voi tarvita aluksi kuljetusapua, mutta nykyään sellokotelot ovat käteviä, ja soitinta voi kuljettaa vaik­ka paikallisbus­sissa.

Sähköbasso (rytmimusiikki)

Bassokitara, sähköbasso tai pelkkä basso, on sähkökitaran esimerkin mukaan tehty sähköinen kielisoitin, jossa on yleensä neljä paksua kieltä ja mikrofonit. Se korvasi akustisen kontrabasson ja nousi populaa­rimu­siikin keskeisimpien soittimien joukkoon 1950-luvun lopussa. Rockyhtyeissä bassokitara on lähes pakollinen soitin. Basisteilla on erityisen merkittävä rooli intensiivistä rytmiä korostavassa funk-musiikissa sekä usein myös jazzissa. Basson ja vahvistimen aloittelija saa n. 400 eurolla.

Sähkökitara (rytmimusiikki)

Sähkökitara on nykyään suosituin rytmimusiikissa käytetty instrumentti. Soittimen suosio perustuu mm. sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin erilaisissa musiikin tyyleissä. On oikeastaan virheellistä puhua sähkö­kitarasta yhtenä instrumenttina, koska soittimia on hyvin erilaisia käyttötarkoituksen ja musiikin tyylilajin mu­kaan. Sähkökitaraa myös soitetaan hyvinkin vaihtelevilla tekniikoilla. Soittamisen alkuun pää­see jo reilun 300 euron sijoituksella kitaraan ja vahvistimeen.

Trumpetti

Trumpetti on voimakas- ja kirkasääninen vaskipuhallin, jonka ääni syntyy kuppimaisesta suukappaleesta. Säveltasoja säädellään kolmella venttiilillä, joita hoidellaan oikean käden sormilla. Trumpetti on tärkeä soitin sekä sinfoniaorkesterissa että puhallinorkesterissa, mutta sille on sävelletty paljon taiturillisia soo­lokappalei­takin. Trumpettia käytetään myös jazzmusiikissa, Big bandissa sillä on johtava rooli.

Tuuba

Tuuba on matalin vaskisoitin eli puhallinorkesterin ”kivijalka”.  Samaa tehtävää se hoitaa myös sinfonia­or­kesterin vaskisektiossa. Tuubaa käytetään jonkin verran myös soolosoittimena. Sopiva tuubansoiton aloi­tusikä on n. 10 v. Musiikkiluokilla on lainasoittimia.

Urut

Uruista puhuttaessa tarkoitetaan kirkkourkuja, ei esim. sähköurkuja. Urkuja pidetään usein pianistien sivu­soittimena, mutta konservatoriossa voi opiskella urkujensoittoa myös pääaineena. Urut ovat moni­puolinen, loistelias soitin, jota käytetään kirkkomusiikin lisäksi myös konserttisoittimena. Sanotaan, että parhaimmillaan urut voivat vastata kokonaista orkesteria. Urkuoppilaat harjoittelevat konservatoriolla tai sopimuksen mukaan kirkoissa. Uruissa on jalkio, johon ulottuminen vaatii tarpeeksi pitkät jalat, mutta soittaminen voidaan aloittaa pelkällä sormiolla. Sopiva urkujensoiton aloitusikä on yli 10 vuotta.

Viulu

Viulunsoiton opiskelun hyvä aloitusikä on 6-8 vuotta, mutta aloittaa voi vanhempanakin. Viulun koko mää­räytyy oppilaan koon mukaan. Konservatoriolta saa lainata viuluja, joten omaa soitinta ei harras­tuksen alku­vaiheessa yleensä tarvita. Oma kiinnostus ja innostus ovat tärkeintä. Soittotunti on yleensä kerran viikossa, alkuvaiheessa ehkä kaksikin kertaa. On hyvä jos jompikumpi vanhemmista on soittotunneilla mukana ainakin ensimmäisen vuoden aikana.

Kuuntele soitinryhmien esityksiä

Puhallinsoittimet (puu- ja vaskipuhaltimet) | Teemoja elokuvasta ”Frozen”
Vaskipuhaltimet | Pink Panther
Kiharan yhteisprojekti
Kitaraorkesteri